Rivitalo 1

Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arvioinnin tulokset

Asuinrakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki

Arviointikohde on asuinrakennusten ryhmään kuuluva puurunkoinen rivitalo. Lämmitetty nettoala energiatodistuksen mukaan on 316 m2. Kohteen lämmitysjärjestelmänä on maalämpöpumppu ja rakennuksen energiatehokkuusluokka, joka on määritelty vuonna 2016, on C.

Kohteen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on noin 9,62 kgCO2e/m2netto/a.

Kohteen hiilijalanjäljen laskenta on tehty menetelmällä, joka on esitelty KOHISTEN-hankkeen kotisivuilla sekä tekstimuodossa että videona. Alla on linkit näihin materiaaleihin sekä videoon, jossa avataan hiilijalanjäljen arviointiin liittyvät keskeisimmät käsitteet:

Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen laskennan esittely

Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arviointi -opasvideo

Vähähiilisen rakentamisen keskeisiä käsitteitä -opasvideo

 

Arviointikohteen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen vertailu referenssirakennuksen hiilijalanjälkeen

Kuvassa on arviointikohteen hiilijalanjälkilaskennan tuloksista eritelty talo 2000-nimikkeistön perusteella pois perustuksiin ja tonttiin kuuluvat rakennusosat. Kun perustusten ja tontin vaikutusta ei huomioida, on

arviointikohteen kokonaishiilijalanjälkiarvo 8,8 kgCO2e/m2netto/a,

Arviointikohteen ennen rakennuksen varsinaista käyttövaihetta syntyvä hiilijalanjälki 3,8 kgCO2e/m2netto/a.

Arviointikohteen pääasiallinen runkomateriaali on puu. Kohteessa käytetyllä kipsilevyillä, tiilikatteella ja eristemateriaalilla on merkittävin vaikutus kohteen hiilijalanjälkeen ennen rakennuksen käyttövaihetta.

 

Rakennuksen käytön aikana syntyvän hiilijalanjäljen vertailu

Arviointikohteen käytön aikainen hiilijalanjälki on hieman suurempi kuin kohteen hiilijalanjälki ennen rakennuksen käyttöä.

Kohteen ostoenergian hiilijalanjälki on 3,98 kgCO2e/m2netto/a ja se on 0,6 yksikköä suurempi kuin hiilijalanjälki ennen rakennuksen käyttöä.

Osien vaihtojen hiilijalanjälki on 0,34 kgCO2e/m2netto/a.

Osien vaihtojen hiilijalanjälki syntyy lähinnä taloteknisten laitteiden ja osien uusimisesta rakennuksen elinkaaren aikana.

Kuvassa on esitetty eri osa-alueiden vaikutus arviointikohteen käytön aikaiseen hiilijalanjälkeen.

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki ja -kädenjälki

Arviointikohteen rakentaminen ja käyttö aiheuttavat lähes yhtä suuren osan kokonaishiilijalanjäljestä. Kuvassa on esitetty arviointikohteen hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen jakautuminen eri elinkaaren vaiheiden kesken.

Arviointikohteen hiilikädenjälki muodostuu pelkästään rakennusvaiheen puumateriaalista.

Rakennusvaiheen hiilijalanjälki ja -kädenjälki eriteltyinä

Kuvassa on eritelty kohteen rakennusvaiheen hiilijalanjälki ja -kädenjälki.

kuvaajasta voi päätellä, että laskentakohteen kantavat rakenteet aiheuttavat suurimman hiilijalanjäljen, joka on noin 35 prosenttia valmistusvaiheen kokonaishiilijalanjäljestä.

Rakennuksen kokonaishiilikädenjälki muodostuu kantavissa ja kevyissä rakenteissa sekä vaipassa olevista puumateriaaleista. Tontin hiilikädenjälki muodostuu rakennuksen takapihan puisista terassirakenteista.

Arviointikohteen hiilijalanjäljen jakautuminen vuosittain

Kuvassa on esitetty arviointikohteen hiilijalanjäljen kertyminen vuosittain. 

Kuvaaja kertoo sen, että suurin osa rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä syntyy ensimmäisten vuosien eli rakennuksen rakentamisen aikana, kun taas energiankäytön hiilijalanjälki kertyy kumulatiivisesti rakennuksen käytön aikana. Tarkastelujaksona laskelmassa on käytetty 50 vuotta, mikä on laskentatyökalussa oletuksena.

Kuvaajassa on rakentamisen ja materiaalien osalta pieniä nousuja myös rakennuksen käytön aikana. Tämä johtuu käytön aikana tapahtuvista osien vaihdoista. Esimerkiksi sähköasennukset ja kaapeloinnit sekä IV-järjestelmä on arviointityökalun mukaan suunniteltu vaihdettavaksi 25 vuoden kuluttua rakennuksen elinkaaren alusta lähtien. Tämä oletus näkyy pienenä nousuna 25 vuoden kohdalla.

Elinkaaren lopussa tapahtuva nousu materiaalien ja rakentamisen päästöissä aiheutuu purkuvaiheessa oletuksena syntyvistä päästöistä.

Vieritä ylös