Kerrostalo 2

Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arvioinnin tulokset

Asuinrakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki

Arviointikohde on asuinrakennusten luokkaan kuuluva betonirunkoinen kerrostalo. Lämmitetty nettoala energiatodistuksen mukaan on 2990 m2. Kohteen lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö ja rakennuksen energiatehokkuusluokka on B.

Kohteen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on noin 18,11 kgCO2e/m2netto/a.

Kohteen hiilijalanjäljen laskenta ja referenssirakennukseen vertailu on tehty menetelmällä, joka on esitelty KOHISTEN-hankkeen kotisivuilla sekä tekstimuodossa että videona. Alla on linkit näihin materiaaleihin sekä videoon, jossa avataan hiilijalanjäljen arviointiin liittyvät keskeisimmät käsitteet:

Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen laskennan ja referenssirakennukseen vertailun -esittely

Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arviointi -opasvideo

Vähähiilisen rakentamisen keskeisiä käsitteitä -opasvideo

 

Arviointikohteen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen vertailu referenssirakennuksen hiilijalanjälkeen

Kuvassa on arviointikohteen hiilijalanjälkilaskennan tuloksista eritelty talo 2000-nimikkeistön perusteella pois perustuksiin ja tonttiin kuuluvat rakennusosat. Kun perustusten ja tontin vaikutusta ei huomioida, on

arviointikohteen vertailussa käytettävä kokonaishiilijalanjälkiarvo 15,1 kgCO2e/ m2netto/a,

Asuinrakennusten referenssihiilijalanjälki on 15,5 kgCO2e/m2netto/a.

Arviointikohteen ennen rakennuksen varsinaista käyttövaihetta syntyvä hiilijalanjälki on referenssikohdetta suurempi.

Arviointikohteen ja referenssirakennuksessa molemmissa pääasiallinen runkomateriaali on betoni, joten materiaalien päästöjen määrässä ei ole kovin suurta ero. Pieni ero on selitettävissä suurimmilta osin lähtötietojen laadun lisäksi arviointityökalujen taustalla käytettyjen päästötietokantojen sekä materiaalien tiheyden arvojen eroilla.

Bionova on ympäristöministeriön toimeksiantona laatinut rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen raja-arvon valmistelun tueksi raportin. Raporttia varten on kerätty tiedot lähes 500 suomalaisen rakennushankkeen hiilijalanjäljestä ennen käyttöä. Näistä asuinrakennusten ryhmään kuuluvia oli 267 kpl. Tietojen pohjalta on luotu referenssirakennus, joka toimii vertailukohteena arviointikohteelle. Referenssirakennuksen pääasiallinen runkomateriaali on betoni ja päälämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö.

Rakennuksen käytön aikana syntyvän hiilijalanjäljen vertailu

Arviointikohteen käytön aikainen hiilijalanjälki on referenssirakennusta pienempi.

Ostoenergiankulutuksen osuus on kuitenkin  0,86 yksikköä suurempi kuin referenssirakennuksessa. Arviointikohteen lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö, joka on myös referenssirakennuksen oletuslämmitysjärjestelmä. Kohteen energiaselvityksen lähtötietojen mukaan arviointikohteen kaukolämmön ja -jäähdytyksen osuus on hieman suurempi kuin referenssirakennuksen oletettu kaukolämmön ja -jäähdytyksen osuus. Tämä vaikuttaa siihen, että arviointikohteessa osotenergian päästöt ovat hieman suuremmat. lisäksi kaukojäähdytyksen osuus on suurempi kuin

Osien vaihtojen aiheuttaman hiilijalanjälkien 1,67 yksikön ero laskentakohteen ja referenssikohteen välillä on merkittävin, kun vertaillaan käytön aikaista hiilijalanjälkeä. Referenssirakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnissa käytetty arviointityökalu huomioi osien vaihdot laajemmin kuin laskentakohteen arvioinnissa käytetty arviointityökalu oletuksena huomioi. Tämä johtaa siihen, että arviointikohteen käytön aikaiset kokonaispäästöt ovat referenssirakennusta pienemmät.

Kuvassa on määritelty tarkemmin arviointikohteen ja referenssikohteen käytön aikaisia arvoja.

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki ja -kädenjälki

Arviointikohteen elinkaaren aikana suurimman hiilijalanjäljen aiheuttaa rakennuksen rakentaminen. Kuvassa on esitetty arviointikohteen hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen jakautuminen eri elinkaaren vaiheiden kesken.

Kuvaajasta voi huomata, että arviointikohteen pääasiassa betonista valmistettu kantava runko aiheuttaa suurimman hiilijalanjäljen. Käytön aikaisen hiilijalanjäljen osuus on vajaa puolet kokonaishiilijalanjäljestä.

Arviointikohteen hiilikädenjälki muodostuu pelkästään rakennusvaiheen materiaaleista.

Rakennusvaiheen hiilijalanjälki ja -kädenjälki eriteltyinä

Kuvassa on eritelty kohteen rakennusvaiheen hiilijalanjälki ja -kädenjälki.

kuvaajasta voi päätellä, että pääasiassa betonista valmistettu kantava runko aiheuttaa suurimman osan hiilijalanjäljestä ennen rakennuksen käyttöä.

Rakennuksen kokonaishiilikädenjälki muodostuu rakennukseen käytetystä puumateriaaleista.

Arviointikohteen hiilijalanjäljen jakautuminen vuosittain

Kuvassa on esitetty arviointikohteen hiilijalanjäljen kertyminen vuosittain. 

Kuvaaja kertoo sen, että suurin osa rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä syntyy ensimmäisten vuosien eli rakennuksen rakentamisen aikana, kun taas energiankäytön hiilijalanjälki kertyy kumulatiivisesti rakennuksen käytön aikana. Tarkastelujaksona laskelmassa on käytetty 50 vuotta, mikä on laskentatyökalussa oletuksena.

Kuvaajassa on rakentamisen ja materiaalien osalta pieniä nousuja myös rakennuksen käytön aikana. Tämä johtuu käytön aikana tapahtuvista osien vaihdoista. Esimerkiksi sähköasennukset ja kaapeloinnit sekä IV-järjestelmä on arviointityökalun mukaan suunniteltu vaihdettavaksi 25 vuoden kuluttua rakennuksen elinkaaren alusta lähtien. Tämä oletus näkyy pienenä nousuna 25 vuoden kohdalla.

Elinkaaren lopussa tapahtuva nousu materiaalien ja rakentamisen päästöissä aiheutuu purkuvaiheessa oletuksena syntyvistä päästöistä.

Scroll to Top