Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen laskentakohteet

Hankkeen pilottikohteiden hiilijalanjäljen laskenta

 

Hankkeen pilottikohteet

Alla olevista linkeistä saat lisätietoja hankkeen pilottikohteista ja elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen tuloksista

Kuva: Sanna Lindgren
Kuva: Sanna Lindgren

Asuinrakennukset

Hankkeessa tehtiin rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjäljen arviointi kahteen asuinkerrostaloon ja yhteen rivitaloon.

Kerrostalo 1
Kerrostalo 2
Rivitalo 1

Liikerakennukset

Hankkeen pilottikohteina oli kaksi liikerakennusta, joihin on tehty rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjäljen arviointi.

Liikerakennus 1
Liikerakennus 2

Palvelurakennukset

Hankkeen pilottikohteena oli myös yksi hoivakoti, johon hankkeen aikana on tehty rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjäljen arviointi.

Palvelurakennus 1

Opetusrakennukset

Rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjäljen arviointi on tehty kolmeen opetusrakennukseen.

Opetusrakennus 1
Opetusrakennus 2
Opetusrakennus 3
Kuva: Mari Kujala
Kuva: Mari Kujala

Hiilijalanjälkilaskelmat on laadittu käyttäen ympäristöministeriön julkaisemaa rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää.

Laskelmissa on hyödynnetty ympäristöministeriön tekemää Excel-pohjaista laskentatyökalua. Laskelmat ovat tehty kokonaan käyttäen yksinkertaistettua menetelmää. Yksinkertaistetussa menetelmässä lasketaan tarkasti vain rakennusmateriaalit ja käytön aikainen energiankulutus. Muut laskennassa huomioitavat osa-alueet huomioidaan taulukkoarvona suhteutettuna rakennuksen lämmitettyyn nettoalaan. Laskentatyökalu on saatavissa osoitteessa https://elinkaarilaskenta.fi/

Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arviointi laaditaan hankkeesta saatavien tietojen perusteella. Näitä tietoja ovat rakennuslupavaiheen pääpiirustukset, tietomalli ja määräluettelo sekä energiaselvitys.

Lisätietoa hankkeen pilottikohteiden elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen laskennasta saat hankkeessa toteutetusta opasvideosta.

Videossa muun muassa esitellään lyhyesti hankkeessa käytetty ympäristöministeriön elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arviointimenetelmän yksinkertaistettu menetelmä.

Kohteiden hiilijalanjälkeä on vertailtu konsulttitoimisto Bionovan tekemän raportin tuloksiin. Ympäristöministeriön toimeksiantona laadittu raportti on tehty rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen raja-arvon valmistelun tueksi.

Raporttia varten on kerätty tiedot lähes 500 suomalaisen rakennushankkeen hiilijalanjäljestä ennen käyttöä. Materiaalitiedot pohjautuvat Bionovan Carbon Heroes Bencmark -ohjelmaan. Pohjatietojen perusteella jokaiselle eri rakennustyypille on määritelty referenssirakennus, joka koostuu rakennustyypille tyypillisistä materiaaleista ja rakenneratkaisuista. Palvelutalojen määrä raportissa on melko suppea, joten se saattaa korostaa yksittäisen rakennuksen ratkaisuja. Käytön aikaisen hiilijalanjäljen laskenta pohjautuu yli 3000 energiaselvityksen laskennalliseen ostoenergiankulutukseen. Energiaselvitykset ovat tehty vuonna 2018 tai sen jälkeen rakennuslupaa hakeneisiin hankkeisiin. Kulutustietojen perusteella on määritelty eri rakennustyypeille tilastollinen keskimääräinen käytönaikainen hiilijalanjälki. (Bionova 2021, 4–7.)

Kuva: Uusitorppa Arto
Kuva: Uusitorppa Arto

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus ja uusi ilmastoselvitys

Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan uudistamassa, jotta se vastaa jatkossa paremmin rakentamisen haasteisiin ja ympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Yksi näistä muutoksista on ilmastonäkökulmien painoarvon kasvu lähes kaikilla aloilla. Tällä hetkellä voimassa oleva Maankäyttö- ja rakennuslaki on säädetty jo vuonna 1999. Rakentamisessa on tapahtunut paljon muutoksia nykyisen lain reilun 20 vuoden voimassaolon aikana.

Lakiehdotukseen sisältyy rakennuksen hiilijalanjäljen ohjaaminen raja-arvoilla. Uuden Maankäyttö- ja rakennuslain pohjalta on tarkoitus antaa asetus, jolla ohjataan tarkemmin rakennuksen vähähiilisyyden arviointia. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tulevaisuudessa eri rakennustyypeille olisi oma rakennustyyppikohtainen hiilijalanjäljen raja-arvo, joka uuden rakennuksen pitäisi alittaa. Raja-arvot olisivat erisuuruiset eri rakennustyypeille, esim. kerrostaloille olisi oma raja-arvo ja julkisille rakennuksille oma. Omakotitaloille taas riittäisi pelkkä hiilijalanjäljen laskeminen, sillä omakotitaloille ei ainakaan alussa ole suunniteltu raja-arvoa, joka niiden pitäisi alittaa.

Tämän vuoksi KOHISTEN -hankkeen tavoitteena on lisätä kaikkien rakennusalan toimijoiden osaamista ja ymmärrystä rakennusten vähähiilisyydestä. Lisäksi nostamme esiin erilaisia vaikutuskeinoja, joiden avulla voidaan saavuttaa tulevat raja-arvot ja muuttaa rakentamista vähähiilisempään suuntaan.

 

Vieritä ylös