Palvelurakennus 1

Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arvioinnin tulokset

Palvelurakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki

Arviointikohde on palvelurakennusten luokkaan kuuluva puurunkoinen asumisyksikkö. Lämmitetty nettoala energiatodistuksen mukaan on 799 m2. Kohteen päälämmitysjärjestelmänä on maalämpöpumppu ja rakennuksen energiatehokkuusluokka on B.

Kohteen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on noin 19,4 kgCO2e/m2netto/a.

Kohteen hiilijalanjäljen laskenta ja referenssirakennukseen vertailu on tehty menetelmällä, joka on esitelty KOHISTEN-hankkeen kotisivuilla sekä tekstimuodossa että videona. Alla on linkit näihin materiaaleihin sekä videoon, jossa avataan hiilijalanjäljen arviointiin liittyvät keskeisimmät käsitteet:

Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen laskennan ja referenssirakennukseen vertailun -esittely

Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arviointi -opasvideo

Vähähiilisen rakentamisen keskeisiä käsitteitä -opasvideo

 

Arviointikohteen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen vertailu referenssirakennuksen hiilijalanjälkeen

Kuvassa on arviointikohteen hiilijalanjälkilaskennan tuloksista eritelty talo 2000-nimikkeistön perusteella pois perustuksiin ja tonttiin kuuluvat rakennusosat. Kun perustusten ja tontin vaikutusta ei huomioida, on

arviointikohteen vertailussa käytettävä kokonaishiilijalanjälkiarvo 13,3 kgCO2e/ m2netto/a,

Palvelurakennusten referenssihiilijalanjälki on 19,1 kgCO2e/m2netto/a.

Arviointikohteen ennen rakennuksen varsinaista käyttövaihetta syntyvä hiilijalanjälki on hieman referenssikohdetta  pienempi.

Vaikka arviointikohteen pääasiallinen runkomateriaali on puu ja referenssirakennuksen pääasiallinen runkomateriaali on betoni on rakennuksen rakentamisvaiheen päästöt lähes yhtä suuret. Erot tuloksissa voivat johtua muun muassa arviointityökalujen taustalla käytettyjen päästötietokantojen eroavaisuuksista. Lisäksi materiaalien määrien laskennassa käytettyjen tiheyden arvojen erot voivat vaikuttaa hieman päästöjen määrään ja näin ollen lisätä hieman eroa referenssikohteen ja arviointikohteen välillä.

Bionova on ympäristöministeriön toimeksiantona laatinut rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen raja-arvon valmistelun tueksi raportin. Raporttia varten on kerätty tiedot lähes 500 suomalaisen rakennushankkeen hiilijalanjäljestä ennen käyttöä. Näistä palvelurakennusten luokkaan kuuluvia oli 11 kpl. Tietojen pohjalta on luotu referenssirakennus, joka toimii vertailukohteena arviointikohteelle. Referenssirakennuksen runkomateriaali on betoni ja päälämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö.

Rakennuksen käytön aikana syntyvän hiilijalanjäljen vertailu

Arviointikohteen käytön aikainen hiilijalanjälki on merkittävästi referenssirakennusta pienempi.

Ostoenergiankulutuksen osuus arviointikohteen käytönaikaisesta hiilijalanjäljestä on 6,04 kgCO2e/m2netto/a, joka on noin puolet referenssirakennuksen ostoenergiankulutuksesta aiheutuvista päästöistä. Arviointikohteen lämmitysjärjestelmänä on maalämpöpumppu, joka laskee selvästi ostoenergiankulutusta ja näin ollen mahdollistaa huomattavasti pienemmät päästöt rakennuksen käytön aikana. Referenssikohteessa oletuslämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö.

Osien vaihtojen aiheuttaman hiilijalanjälkien 1,24 yksikön ero laskentakohteen ja referenssikohteen välillä vaikuttaa käytön aikaisten kokonaispäästöjen eroon,

kun vertaillaan arviointikohteen ja referenssirakennuksen käytön aikaista hiilijalanjälkeä. Referenssirakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnissa on huomioitu osien vaihdot laajemmin kuin laskentakohteen arvioinnissa käytetty arviointityökalu ne oletuksena huomioi. Vaikka osien vaihtojen osuus on referenssikohteessa huomattavasti suurempi, olisi rakennuksen käytön aikaiset kokonaispäästöt arviointikohteessa siitä huolimatta selvästi pienemmät kuin referenssirakennuksessa.

Kuvassa on määritelty tarkemmin arviointikohteen ja referenssikohteen käytön aikaisia arvoja.

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki ja -kädenjälki

Arviointikohteen elinkaaren aikana suurimman hiilijalanjäljen aiheuttaa rakennuksen rakentaminen.

Kuvassa on esitetty arviointikohteen hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen jakautuminen eri elinkaaren vaiheiden kesken.

Rakennusvaiheen hiilijalanjälki on noin 64 % rakennuksen kokonaishiilijalanjäljestä. Rakennuksen käytön aikanainen hiilijalanjälki on puolestaan noin 33 % rakennuksen kokonaishiilijalanjäljestä. Arviointikohteen hiilikädenjälki muodostuu pelkästään rakennusvaiheen puumateriaalista.

Rakennusvaiheen hiilijalanjälki ja -kädenjälki eriteltyinä

Kuvassa on eritelty kohteen rakennusvaiheen hiilijalanjälki ja -kädenjälki.

kuvaajasta voi päätellä,että arviointikohteen kantavat rakenteet aiheuttavat suurimman hiilijalanjäljen, joka on noin 50 % rakennusvaiheen kokonaishiilijalanjäljestä.

Rakennuksen kokonaishiilikädenjälki muodostuu rakenteissa olevista puumateriaaleista.

Arviointikohteen hiilijalanjäljen jakautuminen vuosittain

Kuvassa on esitetty arviointikohteen hiilijalanjäljen kertyminen vuosittain. 

Kuvaaja kertoo sen, että suurin osa rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä syntyy ensimmäisten vuosien eli rakennuksen rakentamisen aikana, kun taas energiankäytön hiilijalanjälki kertyy kumulatiivisesti rakennuksen käytön aikana. Tarkastelujaksona laskelmassa on käytetty 50 vuotta, mikä on laskentatyökalussa oletuksena.

Kuvaajassa on rakentamisen ja materiaalien osalta pieniä nousuja myös rakennuksen käytön aikana. Tämä johtuu käytön aikana tapahtuvista osien vaihdoista. Esimerkiksi sähköasennukset ja kaapeloinnit sekä IV-järjestelmä on arviointityökalun mukaan suunniteltu vaihdettavaksi 25 vuoden kuluttua rakennuksen elinkaaren alusta lähtien. Tämä oletus näkyy pienenä nousuna 25 vuoden kohdalla.

Elinkaaren lopussa tapahtuva nousu materiaalien ja rakentamisen päästöissä aiheutuu purkuvaiheessa oletuksena syntyvistä päästöistä.

Vieritä ylös