Asuinrakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki
Arviointikohde on asuinrakennusten luokkaan kuuluva betonirunkoinen kerrostalo. Lämmitetty nettoala energiatodistuksen mukaan on 3823 m2. Kohteen lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö ja rakennuksen energiatehokkuusluokka on B.
Kohteen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on noin 20,18 kgCO2e/m2netto/a.
Kohteen hiilijalanjäljen laskenta ja referenssirakennukseen vertailu on tehty menetelmällä, joka on esitelty KOHISTEN-hankkeen kotisivuilla sekä tekstimuodossa että videona. Alla on linkit näihin materiaaleihin sekä videoon, jossa avataan hiilijalanjäljen arviointiin liittyvät keskeisimmät käsitteet:
Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arviointi -opasvideo
Vähähiilisen rakentamisen keskeisiä käsitteitä -opasvideo
Arviointikohteen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen vertailu referenssirakennuksen hiilijalanjälkeen
Kuvassa on arviointikohteen hiilijalanjälkilaskennan tuloksista eritelty talo 2000-nimikkeistön perusteella pois perustuksiin ja tonttiin kuuluvat rakennusosat. Kun perustusten ja tontin vaikutusta ei huomioida, on
arviointikohteen vertailussa käytettävä kokonaishiilijalanjälkiarvo 14,4 kgCO2e/ m2netto/a,
Asuinrakennusten referenssihiilijalanjälki on 15,5 kgCO2e/m2netto/a.
Arviointikohteen ennen rakennuksen varsinaista käyttövaihetta syntyvä hiilijalanjälki on referenssikohdetta suurempi.
Tämä johtunee pääasiassa arviointityökalujen taustalla käytettyjen päästökertoimien kuin mahdollisesti materiaalitiheyden arvojen eroavaisuuksista, joka osaltaan saattaa vaikuttaa materiaalien päästöjen suuruuseroon. Esimerkiksi jos kohteessa olisi käytetty ontelolaattaa sen sijaan, että alapohjassa ja välipohjissa on massiivinen betonilaatta olisi materiaalien päästöarvo laskenut noin 0,3 kgCO2e/ m2netto/a, johtuen lähinnä ym:n arviointityökalussa käytetystä päästöarvosta.
Bionova on ympäristöministeriön toimeksiantona laatinut rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen raja-arvon valmistelun tueksi raportin. Raporttia varten on kerätty tiedot lähes 500 suomalaisen rakennushankkeen hiilijalanjäljestä ennen käyttöä. Näistä asuinrakennusten ryhmään kuuluvia oli 267 kpl. Tietojen pohjalta on luotu referenssirakennus, joka toimii vertailukohteena arviointikohteelle. Referenssirakennuksen pääasiallinen runkomateriaali on betoni ja päälämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö.
Rakennuksen käytön aikana syntyvän hiilijalanjäljen vertailu
Arviointikohteen käytön aikainen hiilijalanjälki on referenssirakennusta pienempi.
Ostoenergiankulutuksen osuus laskentakohteen käytönaikaisesta hiilijalanjäljestä on 6,05 kgCO2e/m2netto/a, joka 0,37 yksikköä pienempi kuin referenssirakennuksessa. Arviointikohteen lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö. Kohteen energiaselvityksen lähtötietojen mukaan suurimmat lämpöhäviöt kohteessa aiheutuvat ulkoseinistä ja ikkunoista. Energiaselvityksen mukaan rakennukseen suunnitellut rakenneratkaisut mahdollistavat sen, että lämpimien tilojen lämpöhäviöt ovat vertailuarvoa hieman pienemmät.
Osien vaihtojen aiheuttaman hiilijalanjälkien 1,67 yksikön ero laskentakohteen ja referenssikohteen välillä on merkittävin, kun vertaillaan käytön aikaista hiilijalanjälkeä. Referenssirakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnissa käytetty arviointityökalu huomioi osien vaihdot laajemmin kuin laskentakohteen arvioinnissa käytetty arviointityökalu oletuksena huomioi.
Kuvassa on määritelty tarkemmin arviointikohteen ja referenssikohteen käytön aikaisia arvoja.
Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki ja -kädenjälki
Arviointikohteen elinkaaren aikana suurimman hiilijalanjäljen aiheuttaa rakennuksen rakentaminen. Kuvassa on esitetty arviointikohteen hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen jakautuminen eri elinkaaren vaiheiden kesken. Kohteen hiilijalanjälki syntyy pääasiassa ennen rakentamista ja rakennuksen käytön aikana, rakennuksen käytön aikaiset päästöt ollessa noin puolet ennen rakentamista syntyvistä päästöistä. Arviointikohteen hiilikädenjälki muodostuu pelkästään rakennusvaiheen materiaaleista.
Rakennusvaiheen hiilijalanjälki ja -kädenjälki eriteltyinä
Kuvassa on eritelty kohteen rakennusvaiheen hiilijalanjälki ja -kädenjälki.
kuvaajasta voi päätellä, että pääasiassa betonista valmistettu kantava runko aiheuttaa perustusten ja tontin ohessa suurimman hiilijalanjäljen.
Rakennuksen kokonaishiilikädenjälki muodostuu rakennukseen käytetystä puumateriaaleista.
Arviointikohteen hiilijalanjäljen jakautuminen vuosittain
Kuvassa on esitetty arviointikohteen hiilijalanjäljen kertyminen vuosittain.
Kuvaaja kertoo sen, että suurin osa rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä syntyy ensimmäisten vuosien eli rakennuksen rakentamisen aikana, kun taas energiankäytön hiilijalanjälki kertyy kumulatiivisesti rakennuksen käytön aikana. Tarkastelujaksona laskelmassa on käytetty 50 vuotta, mikä on laskentatyökalussa oletuksena.
Kuvaajassa on rakentamisen ja materiaalien osalta pieniä nousuja myös rakennuksen käytön aikana. Tämä johtuu käytön aikana tapahtuvista osien vaihdoista. Esimerkiksi sähköasennukset ja kaapeloinnit sekä IV-järjestelmä on arviointityökalun mukaan suunniteltu vaihdettavaksi 25 vuoden kuluttua rakennuksen elinkaaren alusta lähtien. Tämä oletus näkyy pienenä nousuna 25 vuoden kohdalla.
Elinkaaren lopussa tapahtuva nousu materiaalien ja rakentamisen päästöissä aiheutuu purkuvaiheessa oletuksena syntyvistä päästöistä.