Opetusrakennus 1

Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arvioinnin tulokset
Kuva kohteen hiilijalanjälkiarvioinnin tuloksista

Opetusrakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki

Kohde on opetusrakennusten luokkaan kuuluva rakennus, lämmitetty nettoala energiatodistuksen mukaan on 3392 m2. Arviointikohteen pääasiallinen runkomateriaali on betoni, päälämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö ja rakennuksen energiatehokkuusluokka on A. Kohteen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on noin 21,37 kgCO2e/m2netto/a.

Kohteen hiilijalanjäljen laskenta ja referenssirakennukseen vertailu on tehty menetelmällä, joka on esitelty KOHISTEN-hankkeen kotisivuilla sekä tekstimuodossa että videona. Alla on linkit näihin materiaaleihin sekä videoon, jossa avataan hiilijalanjäljen arviointiin liittyvät keskeisimmät käsitteet:

Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen laskennan ja referenssirakennukseen vertailun -esittely

Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arviointi -opasvideo

Vähähiilisen rakentamisen keskeisiä käsitteitä -opasvideo

 

Kuva kohteen hiilijalanjälkiarvioinnin tuloksista
Kuvassa vertailu laskentakohteen ja Bionovan raportin referenssirakennuksen kesken.

Arviointikohteen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen vertailu referenssirakennuksen hiilijalanjälkeen

Kuvassa on arviointikohteen hiilijalanjälkilaskennan tuloksista eritelty talo 2000-nimikkeistön perusteella pois perustuksiin ja tonttiin kuuluvat rakennusosat. Kun perustusten ja tontin vaikutusta ei huomioida, on

arviointikohteen vertailussa käytettävä kokonaishiilijalanjälkiarvo 16,6 kgCO2e/ m2netto/a,

Opetusrakennusten referenssihiilijalanjälki on 15,1 kgCO2e/m2netto/a.

Arviointikohteen ennen rakennuksen varsinaista käyttövaihetta syntyvä hiilijalanjälki on referenssikohdetta suurempi.

Tämä johtunee rakennusmateriaalien päästöistä sekä arvioinnissa käytetyistä materiaalien päästöarvoista, koska molemmissa kohteissa, hiilijalanjäljen arvioinnissa, on käytetty samoja taulukkoarvoja. Opetusrakennuksen rakennuslupavaiheen määräluettelossa oli määritelty eri rakenneosien betonin määrä erittäin yksityiskohtaisesti. Tämä saattaa lisätä betonin päästöjen määrää ja selittää osittain eron referenssirakennukseen. Molemmissa kohteissa pääasiallinen runkomateriaali on betoni.

Bionova on ympäristöministeriön toimeksiantona laatinut rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen raja-arvon valmistelun tueksi raportin. Raporttia varten on kerätty tiedot lähes 500 suomalaisen rakennushankkeen hiilijalanjäljestä ennen käyttöä. Näistä opetusrakennusten ryhmään kuuluvia oli 100 kpl. Tietojen pohjalta on luotu referenssirakennus, joka toimii vertailukohteena arviointikohteelle.

Kuvassa vertailu laskentakohteen ja Bionovan raportin referenssirakennuksen kesken.

Rakennuksen käytön aikana syntyvän hiilijalanjäljen vertailu

Arviointikohteen käytön aikainen kokonaishiilijalanjälki on referenssirakennusta pienempi.

Ostoenergiankulutuksen osuus laskentakohteen käytönaikaisesta hiilijalanjäljestä on 6,84 kgCO2e/m2netto/a, joka on vain 0,1 yksikköä pienempi kuin referenssirakennuksessa.

Joten arviointikohteen ostoenergiankulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat lähes vastaavat referenssirakennuksen kanssa.

Arviointikohteen ja lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö, jota käytetään myös referenssikohteessa oletuslämmitysjärjestelmänä.

Osien vaihtojen aiheuttaman hiilijalanjälkien 1,24 yksikön ero laskentakohteen ja referenssikohteen välillä on merkittävä.

Referenssirakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnissa on huomioitu osien vaihdot laajemmin kuin laskentakohteen arvioinnissa käytetty arviointityökalu ne oletuksena huomioi. Tämä saattaisi selittää osien vaihdon ja sitä kautta rakennuksen käytön aikana syntyvän hiilijalanjäljen suuremman arvon referenssirakennuksessa.

Kuvassa on määritelty tarkemmin arviointikohteen ja referenssikohteen käytön aikaisia arvoja.

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki ja -kädenjälki

Arviointikohteen elinkaaren aikana suurimman hiilijalanjäljen aiheuttaa rakennuksen rakentaminen. Rakennuksen rakentamisesta syntyvä hiilijalanjälki on noin 60 % rakennuksen kokonaishiilijalanjäljestä. Rakennuksen käytön aikainen hiilijalanjälki on puolestaan noin 30 % rakennuksen kokonaishiilijalanjäljestä. Arviointikohteen hiilikädenjälki muodostuu pelkästään rakennusvaiheen materiaaleista.

Valmistusvaiheen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki eriteltyinä

Kuvassa on eritelty kohteen rakennusvaiheen hiilijalanjälki ja -kädenjälki.

Kuvaajasta voi havaita, että laskentakohteen kantavat rakenteet aiheuttavat suurimman hiilijalanjäljen, joka on noin puolet rakennusvaiheen kokonaishiilijalanjäljestä. Rakennuksen kokonaishiilikädenjälki muodostuu kantavissa rakenteissa ja vaipassa olevista puumateriaaleista.

Arviointikohteen hiilijalanjäljen jakautuminen vuosittain

Kuvassa on esitetty arviointikohteen hiilijalanjäljen kertyminen vuosittain. 

Kuvaaja kertoo sen, että suurin osa rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä syntyy ensimmäisten vuosien eli rakennuksen rakentamisen aikana, kun taas energiankäytön hiilijalanjälki kertyy kumulatiivisesti rakennuksen käytön aikana. Tarkastelujaksona laskelmassa on käytetty 50 vuotta, mikä on laskentatyökalussa oletuksena.

Kuvaajassa on rakentamisen ja materiaalien osalta pieniä nousuja myös rakennuksen käytön aikana. Tämä johtuu käytön aikana tapahtuvista osien vaihdoista. Esimerkiksi sähköasennukset ja kaapeloinnit sekä IV-järjestelmä on arviointityökalun mukaan suunniteltu vaihdettavaksi 25 vuoden kuluttua rakennuksen elinkaaren alusta lähtien. Tämä oletus näkyy pienenä nousuna 25 vuoden kohdalla.

Elinkaaren lopussa tapahtuva nousu materiaalien ja rakentamisen päästöissä aiheutuu purkuvaiheessa oletuksena syntyvistä päästöistä.

Scroll to Top