Liikerakennus 1

Arviointikohde on liikerakennusten luokkaann kuuluva teräsrunkoinen myymälärakennus. Lämmitetty nettoala energiatodistuksen mukaan on 1767 m2. Kohteen lämmitysjärjestelmänä on maalämpö ja rakennuksen energiatehokkuusluokka on A.

Kohteen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on noin 15,41 kgCO₂e/m²_netto/a.

Kohteen hiilijalanjäljen laskenta ja referenssirakennukseen vertailu on tehty menetelmällä, joka on esitelty KOHISTEN-hankkeen kotisivuilla sekä tekstimuodossa että videona. Alla on linkit näihin materiaaleihin sekä videoon, jossa avataan hiilijalanjäljen arviointiin liittyvät keskeisimmät käsitteet:

Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen laskennan ja referenssirakennukseen vertailun -esittely

Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arviointi -opasvideo

Vähähiilisen rakentamisen keskeisiä käsitteitä -opasvideo

Kuvassa on arviointikohteen hiilijalanjälkilaskennan tuloksista eritelty talo 2000-nimikkeistön perusteella pois perustuksiin ja tonttiin kuuluvat rakennusosat. Kun perustusten ja tontin vaikutusta ei huomioida, on

arviointikohteen vertailussa käytettävä kokonaishiilijalanjälkiarvo 13,1 kgCO₂e/ m²_netto/a,

Liikerakennusten referenssihiilijalanjälki on 13,7 kgCO₂e/m²_netto/a.

Arviointikohteen ennen rakennuksen varsinaista käyttövaihetta syntyvä hiilijalanjälki on referenssikohdetta suurempi.

Arviointikohteen aurinkopaneelit vaikuttavat merkittävästi päästöihin, jotka syntyvät ennen rakennuksen käyttövaihetta. Aurinkopaneelit nostavat rakentamisen ja materiaalien päästöjä arvioinnin mukaan 1,03 kgCO₂e/ m²_netto/a.

Ennen rakennuksen käyttöä syntyvien hiilidioksidipäästöjen eroon voi vaikuttaa myös se, että referenssirakennuksen oletettu runkomateriaali on betoni ja laskentakohteen rungon pääasiallisena materiaalina on teräs. Arvioinnissa käytettyjen lähtötietojen perusteella ei kuitenkaan pystytä tarkkaan määrittelemään, johtuuko rakennusmateriaalien päästöissä oleva ero pelkästään runkomateriaalien eroavaisuudesta.

Rakennusmateriaaleista aiheutuvien päästöjen eroon, arviointikohteen ja referenssirakennuksen välillä, saattaa vaikuttaa hieman myös lähtötietojen laatu sekä materiaalien päästöarvojen ja käytettyjen materiaalien tiheyden arvojen eroavaisuudet.

Bionova on ympäristöministeriön toimeksiantona laatinut rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen raja-arvon valmistelun tueksi raportin. Raporttia varten on kerätty tiedot lähes 500 suomalaisen rakennushankkeen hiilijalanjäljestä ennen käyttöä. Näistä liikerakennusten ryhmään kuuluvia oli 11 kpl. Tietojen pohjalta on luotu referenssirakennus, joka toimii vertailukohteena arviointikohteelle. Referenssirakennuksen pääasiallinen runkomateriaali on betoni ja päälämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö.

Arviointikohteen rakennuksen käytön aikainen hiilijalanjälki on referenssirakennusta pienempi.

Ostoenergiankulutuksen osuus laskentakohteen käytönaikaisesta hiilijalanjäljestä on on huomattavasti pienempi kuin referenssirakennuksessa. Arviointikohteen lämmitysjärjestelmänä on maalämpö ja kohteeseen on asennettu aurinkosähköjärjestelmä.

Arviointikohteen käytön aikainen hiilikädenjälki koostuu verkkoon syötetystä, aurinkosähköjärjestelmällä tuotetusta yijäämäsähköstä. Rakennuksen laskennallisessa ostoenergian määrässä on huomioitu energiantuoton ja energiatarpeen samanaikaisuutta ja näin ollen kaikkea järjestelmän laskennallista energiantuottoa ei ole huomioitu energiatodistuksen laskelmissa, vaan on oletettu, että osa tuotosta syötetään verkkoon. Hiilikädenjälki ilmoitetaan laskennassa erillisenä arvona.

Aurinkosähköjärjestelmä laskee rakennuksen käytön aikaisia päästöjä, mahdollistaen noin 1,1 kgCO₂e/m²_netto/a pienemmät päästöt rakennuksen käytön aikana.

Osien vaihdoista syntyvät päästöt ovat korkeammat laskentakohteessa, koska hiilijalanjäljen laskennassa on huomioitu aurinkosähköjärjestelmän kiteisestä piistä valmistetut aurinkopaneelit. Aurinkopaneelien elinkaari oletetaan arviointimenetelmässä olevan 25 vuotta, jonka jälkeen paneelit uusitaan.

Aurinkopaneelien uusiminen aiheuttaa arvioinnin mukaan 1,03 kgCO₂e/m²_netto/a päästöt rakennuksen käytön aikana.

Aurinkopaneelien valmistuksen (kts. edellinen dia) ja käytön aikana uusittujen paneelien (osien vaihto) aiheuttamat päästöt ovat arvioinnin mukaan kokonaisuudessaan 2,06 kgCO₂e/m²_netto/a. Järjestelmän energiantuotannon avulla vältettyjen päästöjen määrä arvioinnin mukaan on 1,1 kgCO₂e/m²_netto/a. Tämä tarkoittaa sitä, että

aurinkosähköjärjestelmän huomioiminen kohteen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arvioinnissa kasvattaa kohteen kokonaishiilijalanjälkeä lähes 1 kgCO₂e/m²_netto/a.

Kuvassa on määritelty tarkemmin arviointikohteen ja referenssikohteen käytön aikaisia arvoja.

Arviointikohteen elinkaaren aikana suurimman hiilijalanjäljen aiheuttaa rakennuksen rakentaminen.

Kuvassa on esitetty arviointikohteen hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen jakautuminen eri elinkaaren vaiheiden kesken. Kohteen hiilijalanjälki syntyy pääasiassa ennen rakentamista ja rakennuksen käytön aikana, Ennen käyttöä syntyvä hiilijalanjälki on noin 70 % rakennuksen kokonaishiilijalanjäljestä. Rakennuksen käytön aikanainen hiilijalanjälki on lähes 30 % rakennuksen kokonaishiilijalanjäljestä. Arviointikohteen hiilikädenjälki muodostuu rakennusvaiheen materiaaleista ja käytön aikana verkkoon syötetystä energiasta.

Kuvassa on eritelty kohteen rakennusvaiheen hiilijalanjälki ja -kädenjälki.

Kuvaajista voidaan päätellä, että laskentakohteen kantavat rakenteet aiheuttavat suurimman hiilijalanjäljen, joka on noin puolet valmistusvaiheen kokonaishiilijalanjäljestä.

Rakennuksen kokonaishiilikädenjälki muodostuu kantavissa ja kevyissä rakenteissa olevista puumateriaaleista.

Kuvassa on esitetty arviointikohteen hiilijalanjäljen kertyminen vuosittain. 

Kuvaaja kertoo sen, että suurin osa rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä syntyy ensimmäisten vuosien eli rakennuksen rakentamisen aikana, kun taas energiankäytön hiilijalanjälki kertyy kumulatiivisesti rakennuksen käytön aikana. Tarkastelujaksona laskelmassa on käytetty 50 vuotta, mikä on laskentatyökalussa oletuksena.

Kuvaajassa on rakentamisen ja materiaalien osalta pieniä nousuja myös rakennuksen käytön aikana. Tämä johtuu käytön aikana tapahtuvista osien vaihdoista. Esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmän aurinkopaneelien elinkaari on arviointityökalun oletuksen mukaan 25 vuotta, jonka jälkeen ne vaihdetaan uusiin vastaaviin. Tämä oletus näkyy nousuna 25 vuoden kohdalla.

Elinkaaren lopussa tapahtuva nousu materiaalien ja rakentamisen päästöissä aiheutuu purkuvaiheessa oletuksena syntyvistä päästöistä.