Opetusrakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki
Arviointikohde on opetusrakennusten luokkaan kuuluva hirsirunkoinen rakennus. Lämmitetty nettoala energiatodistuksen mukaan on 1180 m2. Kohteen lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö ja rakennuksen energiatehokkuusluokka on B.
Kohteen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on noin 13,65 kgCO2e/m2netto/a.
Kohteen hiilijalanjäljen laskenta ja referenssirakennukseen vertailu on tehty menetelmällä, joka on esitelty KOHISTEN-hankkeen kotisivuilla sekä tekstimuodossa että videona. Alla on linkit näihin materiaaleihin sekä videoon, jossa avataan hiilijalanjäljen arviointiin liittyvät keskeisimmät käsitteet:
Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arviointi -opasvideo
Vähähiilisen rakentamisen keskeisiä käsitteitä -opasvideo
Arviointikohteen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen vertailu referenssirakennuksen hiilijalanjälkeen
Kuvassa on arviointikohteen hiilijalanjälkilaskennan tuloksista eritelty talo 2000-nimikkeistön perusteella pois perustuksiin ja tonttiin kuuluvat rakennusosat. Kun perustusten ja tontin vaikutusta ei huomioida, on
arviointikohteen vertailussa käytettävä kokonaishiilijalanjälkiarvo 13,3 kgCO2e/ m2netto/a,
Opetusrakennusten referenssihiilijalanjälki on 15,1 kgCO2e/m2netto/a.
Arviointikohteen ennen rakennuksen varsinaista käyttövaihetta syntyvä hiilijalanjälki on hieman referenssikohdetta pienempi.
Kun arviointikohde on hirsirunkoinen ja referenssirakennuksen pääasiallinen runkomateriaali on betoni, näkyy tämä rakennuksen päästöissä ennen käyttöä. Opetusrakennuksessa ennen käyttövaihetta syntyvät päästöt ovat 1,3 yksikköä pienemmät kuin referenssirakennuksessa. Erot tuloksissa voivat käytetyn materiaaalin lisäksi johtua muun muassa arviointityökalujen taustalla käytettyjen päästötietojen eroavaisuuksista. Lisäksi materiaalien määrien laskennassa käytettyjen tiheyden arvojen erot voivat vaikuttaa hieman päästöjen määrään ja näin ollen joko lisätä tai pienentää hieman eroa referenssikohteen ja arviointikohteen välillä.
Bionova on ympäristöministeriön toimeksiantona laatinut rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen raja-arvon valmistelun tueksi raportin. Raporttia varten on kerätty tiedot lähes 500 suomalaisen rakennushankkeen hiilijalanjäljestä ennen käyttöä. Näistä opetusrakennusten ryhmään kuuluvia oli 100 kpl. Tietojen pohjalta on luotu referenssirakennus, joka toimii vertailukohteena arviointikohteelle. Referenssirakennuksen pääasiallinen runkomateriaali on betoni ja päälämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö.
Rakennuksen käytön aikana syntyvän hiilijalanjäljen vertailu
Arviointikohteen käytön aikainen hiilijalanjälki on vain hieman referenssirakennusta pienempi.
Ostoenergiankulutuksen osuus laskentakohteen käytönaikaisesta hiilijalanjäljestä on 7,28 kgCO2e/m2netto/a, joka 0,34 yksikköä suurempi kuin referenssirakennuksessa. Arviointikohteen lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö, jota käytetään myös referenssikohteessa oletuslämmitysjärjestelmänä.
Arviointikohteen ostoenergiankulutuksen päästöt saattavat olla referenssirakennusta suuremmat osittain sen vuoksi, että hirsirakenteisen ulkoseinän U-arvo on 0,40 ja referenssirakennuksen ulkoseinärakenteessa U-arvona on 0,17, näin ollen lämpöhäviö ulkoseinärakenteen läpi on suurempi kuin referenssirakennuksessa.
Osien vaihtojen aiheuttaman hiilijalanjälkien 0,78 yksikön ero laskentakohteen ja referenssikohteen välillä vaikuttaa käytön aikaisten kokonaispäästöjen suuruuteen,
kun vertaillaan arviointikohteen ja referenssirakennuksen käytön aikaista hiilijalanjälkeä. Referenssirakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnissa on huomioitu osien vaihdot laajemmin kuin laskentakohteen arvioinnissa käytetty arviointityökalu ne oletuksena huomioi.
Kuvassa on määritelty tarkemmin arviointikohteen ja referenssikohteen käytön aikaisia arvoja.
Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki ja -kädenjälki
Arviointikohteen elinkaaren aikana suurimman hiilijalanjäljen aiheuttaa rakennuksen käytön aikainen energiankulutus.
Kuvassa on esitetty arviointikohteen hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen jakautuminen eri elinkaaren vaiheiden kesken.
Käyttövaiheen hiilijalanjälki on suurin, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä. Käyttövaiheen hiilijalanjälki on noin 60 % kokonaishiilijalanjäljestä. 33 % kokonaishiilijalanjäljestä syntyy ennen käyttöä ja loput purkamisvaiheessa.
Arviointikohteen hiilikädenjälki muodostuu pelkästään rakennusvaiheen materiaaleista.
Rakennusvaiheen hiilijalanjälki ja -kädenjälki eriteltyinä
Kuvassa on eritelty kohteen rakennusvaiheen hiilijalanjälki ja -kädenjälki.
kuvaajasta voi päätellä,että arviointikohteen kantavat rakenteet, vaippa ja talotekniset laitteet aiheuttavat suurimman osan hiilijalanjäljestä ennen käyttöä, joka on lähes 75 % rakennusvaiheen kokonaishiilijalanjäljestä.
Rakennuksen kokonaishiilikädenjälki muodostuu kantavissa ja kevyissä rakenteissa sekä vaipassa olevista puumateriaaleista.
Arviointikohteen hiilijalanjäljen jakautuminen vuosittain
Kuvassa on esitetty arviointikohteen hiilijalanjäljen kertyminen vuosittain.
Kuvaaja kertoo sen, että suurin osa rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä syntyy ensimmäisten vuosien eli rakennuksen rakentamisen aikana, kun taas energiankäytön hiilijalanjälki kertyy kumulatiivisesti rakennuksen käytön aikana. Tarkastelujaksona laskelmassa on käytetty 50 vuotta, mikä on laskentatyökalussa oletuksena.
Kuvaajassa on rakentamisen ja materiaalien osalta pieniä nousuja myös rakennuksen käytön aikana. Tämä johtuu käytön aikana tapahtuvista osien vaihdoista. Esimerkiksi sähköasennukset ja kaapeloinnit sekä IV-järjestelmä on arviointityökalun mukaan suunniteltu vaihdettavaksi 25 vuoden kuluttua rakennuksen elinkaaren alusta lähtien. Tämä oletus näkyy pienenä nousuna 25 vuoden kohdalla.
Elinkaaren lopussa tapahtuva nousu materiaalien ja rakentamisen päästöissä aiheutuu purkuvaiheessa oletuksena syntyvistä päästöistä.