Liikerakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki
Arviointikohde on liikerakennusten ryhmään kuuluva teräsrunkoinen rakennus. Lämmitetty nettoala energiatodistuksen mukaan on 2200 m2. Kohteen lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö ja rakennuksen energiatehokkuusluokka on B.
Kohteen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on noin 17,99 kgCO2e/m2netto/a.
Kohteen hiilijalanjäljen laskenta ja referenssirakennukseen vertailu on tehty menetelmällä, joka on esitelty KOHISTEN-hankkeen kotisivuilla sekä tekstimuodossa että videona. Alla on linkit näihin materiaaleihin sekä videoon, jossa avataan hiilijalanjäljen arviointiin liittyvät keskeisimmät käsitteet:
Rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arviointi -opasvideo
Vähähiilisen rakentamisen keskeisiä käsitteitä -opasvideo
Arviointikohteen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen vertailu referenssirakennuksen hiilijalanjälkeen
Kuvassa on arviointikohteen hiilijalanjälkilaskennan tuloksista eritelty talo 2000-nimikkeistön perusteella pois perustuksiin ja tonttiin kuuluvat rakennusosat. Kun perustusten ja tontin vaikutusta ei huomioida, on
arviointikohteen vertailussa käytettävä kokonaishiilijalanjälkiarvo 14,7 kgCO2e/ m2netto/a,
Liikerakennusten referenssihiilijalanjälki on 13,7 kgCO2e/m2netto/a.
Arviointikohteen ennen rakennuksen varsinaista käyttövaihetta syntyvä hiilijalanjälki on referenssikohdetta suurempi.
Ennen rakennuksen käyttöä syntyvien hiilidioksidipäästöjen eroon voi vaikuttaa myös se, että arviointikohteen rungon pääasiallisena materiaalina on teräs ja referenssirakennuksen oletettu runkomateriaali on betoni. Arvioinnissa käytettyjen lähtötietojen perusteella ei kuitenkaan pystytä tarkkaan määrittelemään, johtuuko rakennusmateriaalien päästöissä oleva ero pelkästään runkomateriaalien eroavaisuudesta.
Rakennusmateriaaleista aiheutuvien päästöjen eroon, arviointikohteen ja referenssirakennuksen välillä, saattaa vaikuttaa hieman myös lähtötietojen laatu sekä materiaalien päästöarvojen ja käytettyjen materiaalien tiheyden arvojen eroavaisuudet.
Bionova on ympäristöministeriön toimeksiantona laatinut rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen raja-arvon valmistelun tueksi raportin. Raporttia varten on kerätty tiedot lähes 500 suomalaisen rakennushankkeen hiilijalanjäljestä ennen käyttöä. Näistä liikerakennusten ryhmään kuuluvia oli 11 kpl. Tietojen pohjalta on luotu referenssirakennus, joka toimii vertailukohteena arviointikohteelle. Referenssirakennuksen pääasiallinen runkomateriaali on betoni ja päälämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö.
Rakennuksen käytön aikana syntyvän hiilijalanjäljen vertailu
Arviointikohteen käytön aikainen kokonaishiilijalanjälki on referenssirakennusta pienempi.
Ostoenergiankulutuksen osuus laskentakohteen käytönaikaisesta hiilijalanjäljestä on 5,99 kgCO2e/m2netto/a, joka on vain 0,61 yksikköä pienempi kuin referenssirakennuksessa.
Arviointikohteen ostoenergiankulutuksesta aiheutuvat päästöt eroavat vain hieman referenssirakennuksen vastaavasta arvosta.
Arviointikohteen ja lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö, jota käytetään myös referenssikohteessa oletuslämmitysjärjestelmänä.
Osien vaihtojen aiheuttaman hiilijalanjälkien ero laskentakohteen ja referenssikohteen on 0,64 kgCO2e/m2netto/a.
Referenssirakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnissa on huomioitu osien vaihdot laajemmin kuin laskentakohteen arvioinnissa käytetty arviointityökalu ne oletuksena huomioi. Tämä saattaisi selittää osien vaihdon ja sitä kautta rakennuksen käytön aikana syntyvän hiilijalanjäljen suuremman arvon referenssirakennuksessa.
Kuvassa on määritelty tarkemmin arviointikohteen ja referenssikohteen käytön aikaisia arvoja.
Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki ja -kädenjälki
Arviointikohteen elinkaaren aikana suurimman hiilijalanjäljen aiheuttaa rakennuksen rakentaminen.
Kuvassa on esitetty arviointikohteen hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen jakautuminen eri elinkaaren vaiheiden kesken. Kohteen hiilijalanjälki syntyy pääasiassa ennen rakentamista ja rakennuksen käytön aikana, Ennen käyttöä syntyvä hiilijalanjälki on noin 59 % rakennuksen kokonaishiilijalanjäljestä. Rakennuksen käytön aikanainen hiilijalanjälki on lähes 38 % rakennuksen kokonaishiilijalanjäljestä. Arviointikohteen hiilikädenjälki muodostuu rakennusvaiheen materiaaleista.
Rakennusvaiheen hiilijalanjälki ja -kädenjälki eriteltyinä
Kuvassa on eritelty kohteen rakennusvaiheen hiilijalanjälki ja -kädenjälki.
Kuvaajista voidaan päätellä, että laskentakohteen kantavat rakenteet aiheuttavat suurimman hiilijalanjäljen, joka on hieman yli puolet valmistusvaiheen kokonaishiilijalanjäljestä.
Rakennuksen kokonaishiilikädenjälki muodostuu rakenteissa olevista puumateriaaleista.
Arviointikohteen hiilijalanjäljen jakautuminen vuosittain
Kuvassa on esitetty arviointikohteen hiilijalanjäljen kertyminen vuosittain.
Kuvaaja kertoo sen, että suurin osa rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä syntyy ensimmäisten vuosien eli rakennuksen rakentamisen aikana, kun taas energiankäytön hiilijalanjälki kertyy kumulatiivisesti rakennuksen käytön aikana. Tarkastelujaksona laskelmassa on käytetty 50 vuotta, mikä on laskentatyökalussa oletuksena.
Kuvaajassa on rakentamisen ja materiaalien osalta pieniä nousuja myös rakennuksen käytön aikana. Tämä johtuu käytön aikana tapahtuvista osien vaihdoista. Esimerkiksi sähköasennukset ja kaapeloinnit sekä IV-järjestelmä on arviointityökalun mukaan suunniteltu vaihdettavaksi 25 vuoden kuluttua rakennuksen elinkaaren alusta lähtien. Tämä oletus näkyy pienenä nousuna 25 vuoden kohdalla.
Elinkaaren lopussa tapahtuva nousu materiaalien ja rakentamisen päästöissä aiheutuu purkuvaiheessa oletuksena syntyvistä päästöistä.